Sähköautot vahvistivat asemiaan Euroopan automarkkinoilla

Sähköautot vahvistivat asemaansa Euroopan uusien autojen markkinoilla vuoden 2026 aikana. Täyssähköautojen osuus kaikista uusista ajoneuvojen rekisteröinneistä nousi tammi–syyskuussa 24 prosenttiin. Osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin ja viisi prosenttiyksikköä yli koko vuoden 2025 keskiarvon.

Syyskuussa täyssähköautojen osuus oli jo 31 prosenttia uusista rekisteröinneistä. Pohjoismaat jatkoivat Euroopan sähköistymisen kärjessä, ja Suomessa täyssähköautojen osuus nousi 51 prosenttiin. Luvut kuvaavat uusien autojen markkinaa, eivät kaikkien liikenteessä olevien autojen käyttövoimajakaumaa.

Pohjoismaat johtavat

Norjassa täyssähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä oli tammi–syyskuussa peräti 98 prosenttia. Tanskan osuus oli 82 prosenttia, Islannin 50 prosenttia ja Ruotsin 44 prosenttia. Tanska kirjasi samalla Euroopan suurimman kasvun, sillä täyssähköautojen markkinaosuus kasvoi vuodessa 16 prosenttiyksikköä.

Suomen 51 prosentin osuus sijoittui vertailussa korkealle myös Pohjoismaiden ulkopuolisiin markkinoihin nähden. Alankomaissa osuus oli 42 prosenttia ja Belgiassa 39 prosenttia. Ranskassa täyssähköautojen osuus nousi 31 prosenttiin, kun taas Saksassa vastaava luku oli 28 prosenttia.

Euroopan suurimmista automarkkinoista Ranska kasvatti täyssähköautojen osuuttaan eniten. Kasvua kertyi 13 prosenttiyksikköä vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Saksassa kasvu oli yhdeksän prosenttiyksikköä, mutta Italiassa ja Espanjassa osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä ja jäi kahdeksaan ja 11 prosenttiin.

Polttomoottorin osuus pienenee

Perinteisten polttomoottoriautojen osuus uusista rekisteröinneistä oli tammi–syyskuussa 28 prosenttia. Osuus oli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2025 vastaavana aikana. Täyshybridien osuus nousi 14 prosenttiin ja kevythybridien 24 prosenttiin.

Ladattavien hybridien osuus oli keskimäärin kymmenen prosenttia. Luvut osoittavat, että markkina sähköistyy usean käyttövoiman kautta, vaikka täyssähköautot ovatkin kasvattaneet osuuttaan nopeimmin. Puolassa täyssähköautojen osuus oli ainoa kymmenen suurimman markkinan joukossa, jossa osuus pieneni, yhden prosenttiyksikön verran.

Muutos vaikuttaa sähköautoilijaan ennen kaikkea saatavuuden kautta. Kun täyssähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä kasvaa, valmistajien ja maahantuojien on tarjottava markkinoille enemmän sähköisiä malleja. Lähdeaineisto ei kuitenkaan erittele Suomessa myytyjen mallien toimintamatkoja, hintoja tai toimitusaikoja, joten niiden kehityksestä ei voi tehdä tämän seurannan perusteella tarkempia päätelmiä.

Päästörajat ohjaavat valmistajia

Euroopan unionin sääntely velvoittaa autonvalmistajia vähentämään uusien autojen hiilidioksidipäästöjä asteittain vuoteen 2035 asti. Vuosien 2025–2029 tavoitteita tarkastellaan ensimmäisen kerran vuoden 2027 lopussa, jolloin arvioinnissa huomioidaan vuosien 2025–2027 keskimääräiset päästöt. Valmistajat voivat yhdistää suorituksiaan niin sanottuihin valmistajapooliin ja hyödyntää vähäpäästöisten autojen sekä ekoinnovaatioiden tuomia hyvityksiä.

Täyssähköautot ovat lähteen mukaan valmistajien keskeinen keino pienentää autokantojensa keskimääräisiä päästöjä. Tammi–syyskuussa 2026 uusien autojen keskimääräiset päästöt olivat 90 grammaa hiilidioksidia kilometrillä, kun vuoden tavoite oli 94 grammaa. Kun tarkasteluun otetaan koko tammi–2025–syyskuu 2026 -jakso, valmistajapoolien keskimääräinen tulos oli noin yhden gramman tavoitetta parempi.

Päästökehitys ei silti riipu vain täyssähköautojen määrästä. ICCT:n tarkastelussa pelkkien polttomoottoriautojen, täyshybridien ja kevythybridien keskimääräiset päästöt olivat 130 grammaa kilometrillä. Ladattavien hybridien huomioiminen laski keskiarvon 119 grammaan, ja kasvava täyssähköautojen osuus pienensi sitä vielä 29 grammalla.

Latausverkosto kasvaa

Julkinen latausinfra laajeni Euroopassa samaan aikaan sähköautomarkkinan kanssa. Syyskuun 2026 lopussa Euroopassa oli käytössä yli 1,20 miljoonaa julkista latauspistettä. Vuotta aiemmin määrä oli noin 1,07 miljoonaa.

Vaihtovirtalatauspisteiden määrä kasvoi vuodessa 11 prosenttia. Tasavirtalatauspisteiden määrä kasvoi vielä nopeammin, 22 prosenttia. Syyskuun lopussa noin 78 prosenttia Euroopan julkisista latauspisteistä tarjosi vaihtovirtaa ja 22 prosenttia tasavirtaa.

Kasvu näkyi erityisesti suurilla markkinoilla. Belgia lisäsi tasavirtalatauspisteitään 34 prosenttia, Italia 31 prosenttia ja Tanska 27 prosenttia vuoden aikana. Belgia kasvatti myös vaihtovirtalatauspisteiden määrää eniten, 26 prosenttia.

Mitä luvut kertovat autoilijalle?

Euroopan markkinakehitys antaa sähköautoilijalle ennen kaikkea kuvan siitä, mihin uusien autojen tarjonta ja latausverkosto ovat menossa. Yhä suurempi osa uusista autoista käyttää akkua pääasiallisena energianlähteenä, ja julkisia latauspisteitä rakennetaan lisää. Kehitys ei kuitenkaan kerro yksittäisen auton akun käyttöiästä, turvallisuudesta tai latausnopeudesta.

  • Markkinaosuus: täyssähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä Euroopassa oli 24 prosenttia tammi–syyskuussa 2026.
  • Suomen asema: Suomessa osuus oli 51 prosenttia.
  • Latauspisteet: Euroopassa oli syyskuun lopussa yli 1,20 miljoonaa julkista latauspistettä.
  • Lataustyypit: noin 78 prosenttia pisteistä oli vaihtovirtalatausta ja 22 prosenttia tasavirtalatausta.
  • Päästöt: täyssähköautojen kasvava osuus pienensi uusien autojen keskimääräisiä CO2-päästöjä lähteen laskelman mukaan.

Sähköistyminen jatkuu eri tahtiin

Euroopan kehitys ei ole yhtenäinen. Norjan ja Tanskan kaltaisilla markkinoilla täyssähköautot ovat jo selvästi hallitseva käyttövoima, kun taas Italiassa, Espanjassa ja Puolassa sähköautojen osuus on huomattavasti pienempi. Myös valmistajien välillä on eroja siinä, kuinka suuri osa uusista autoista on täyssähköisiä.

Yhteinen suunta on silti selvä: täyssähköautojen rekisteröinnit kasvoivat, polttomoottoriautojen osuus pieneni ja julkinen latausverkosto laajeni. Suomalaista autoilijaa kiinnostava vaikutus näkyy tulevina vuosina erityisesti siinä, millaisia sähköautomalleja markkinoille tulee ja kuinka kattavaksi lataaminen eri puolilla Eurooppaa muodostuu.

Tietolähteet