Euroopan autoteollisuus on suuren muutoksen keskellä, kun polttomoottoriautojen tuotanto vähenee ja akkusähköautojen valmistus kasvaa. Muutos herättää huolta erityisesti siitä, kuinka paljon työpaikkoja perinteisestä autoteollisuudesta katoaa. International Council on Clean Transportationin eli ICCT:n tuore analyysi arvioi, että vaikutus riippuu merkittävästi siitä, miten EU:n päästöstandardeja ja teollisuuspolitiikkaa toteutetaan.
ICCT tarkasteli kolmea vaihtoehtoista kehityskulkua. Arvio kattaa henkilöautojen valmistuksen lisäksi akut, akkujen kierrätyksen ja latausinfrastruktuurin. Mukaan laskettiin EU:ssa valmistetut autot sekä EU:n omille markkinoille että vientiin tarkoitetut ajoneuvot.
Työ muuttuu, ei katoa
Nykyisiin sääntöihin perustuvassa perusskenaariossa EU:n autotuotannon työllisyys olisi vuonna 2035 noin kaksi prosenttia vuoden 2025 tasoa korkeammalla. Polttomoottoriautojen tuotannosta vähenevät työpaikat korvautuisivat pitkällä aikavälillä sähköautojen, akkujen, kierrätyksen ja latausverkoston tehtävillä. Kokonaistyöllisyys pysyisi näin tarkasteltuna suunnilleen vakaana.
ICCT arvioi, että yhden akkusähköauton valmistaminen vaatii noin 30 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin yhden polttomoottoriauton valmistaminen. Ero liittyy tuotannon rakenteeseen, mutta tutkimuksen mukaan se ei yksin ratkaise kokonaisvaikutusta. Työllisyyteen vaikuttavat myös EU:n osuus sähköautojen valmistuksesta sekä akku- ja latausalan kasvu.
Sähköautoilijalle tutkimus ei suoraan lupaa muutoksia auton toimintamatkaan, latausnopeuteen tai akun käyttöikään. Sen merkitys on laajempi: akkujen valmistuksen ja latausinfrastruktuurin kasvu muodostavat osan teollista kokonaisuutta, joka voi vahvistaa sähköautoihin liittyviä toimitusketjuja Euroopassa. Samalla valmistuksen painopiste voi siirtyä aiempaa enemmän polttomoottorin komponenteista akkuihin ja lataamisen ympärille.
Kolme kehityspolkua
Ensimmäinen tarkasteltu vaihtoehto on niin sanottu Current Standards -skenaario. Se perustuu EU:n nykyisiin hiilidioksidipäästönormeihin ja oletukseen, että jokainen vuonna 2035 myytävä uusi auto on akkusähköauto. Tässä mallissa työllisyys säilyisi lähes ennallaan, koska kasvavat alat tasaisivat polttomoottoriautojen tuotannon vähenemistä.
Policy Action -skenaario yhdistää nykyiset päästöstandardit toimiin, joilla EU:n omaa sähköautojen ja niihin liittyvien alojen tuotantoa vahvistetaan. ICCT:n arvion mukaan työllisyys kasvaisi tällöin 10 prosenttia vuosina 2025–2035. Kasvu edellyttäisi, että Eurooppa pystyisi säilyttämään tai kasvattamaan osuuttaan sähköautojen, akkujen, kierrätyksen ja latausinfrastruktuurin tuotannosta.
Kolmannessa vaihtoehdossa päästöstandardien toimeenpanoa lykättäisiin viidellä vuodella. Delayed Standards -skenaariossa työllisyyden ennustetaan vähenevän kuusi prosenttia vuosina 2025–2035. Lykkäys voisi säilyttää polttomoottoreihin liittyviä työpaikkoja hetkellisesti, mutta samalla se hidastaisi sähköautoihin ja uusiin teollisuudenaloihin liittyvää kasvua.
Lykkäys heikentäisi näkymiä
ICCT:n mukaan päästöstandardien lykkääminen vähentäisi työpaikkoja kaikissa EU:n jäsenmaissa vuonna 2035 verrattuna nykyisen sääntelyn jatkamiseen. Suurimmat vaikutukset kohdistuisivat Saksaan, joka on EU:n suurin autotuottaja. Seuraavina mainitaan muut suuret henkilöautojen valmistajamaat, kuten Ranska, Puola, Italia ja Espanja.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että siirtymän hidastaminen ei välttämättä suojaa autoteollisuuden työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Polttomoottoriautojen valmistukseen liittyvät työpaikat voisivat säilyä jonkin aikaa, mutta sähköautojen ja niiden tuotantoketjujen kasvu jäisi pienemmäksi. Tämän seurauksena kokonaisvaikutus voisi kääntyä työpaikkojen kannalta kielteiseksi.
Arvio koskee EU:ssa valmistettavia autoja, joten tuotannon sijainnilla on siinä tärkeä rooli. Jos sähköautojen valmistus ja siihen liittyvä arvoketju keskittyvät enenevässä määrin EU:n ulkopuolelle, eurooppalainen työllisyys hyötyy muutoksesta vähemmän. Jos taas EU kasvattaa tuotanto-osuuttaan, työpaikkoja syntyy enemmän myös akkujen ja lataamisen ympärille.
Teollisuus ratkaisee osuuden
ICCT:n johtopäätös on, että päästöstandardien ylläpitäminen pitäisi yhdistää teollisuuspoliittisiin toimiin. Tavoitteena olisi varmistaa, että EU kykenee hyödyntämään sähköautojen tuotannon, akkujen, kierrätyksen ja latausinfrastruktuurin kasvun omalla alueellaan. Tutkimuksen mukaan tämä voisi tukea sekä työpaikkojen määrää että investointien ennakoitavuutta.
Sääntelyn ennakoitavuus on analyysin perusteella tärkeää myös autoteollisuuden investoinneille. Valmistajat ja alihankkijat tarvitsevat näkymän siitä, mihin suuntaan markkinat ja tuotanto ovat kehittymässä. Epävarmuus voi puolestaan hidastaa sähköautojen tuotantoon ja uusiin teknologioihin liittyviä päätöksiä.
Sähköautoilijan kannalta teollinen sijainti voi näkyä ennen kaikkea saatavuuden ja markkinoiden rakenteen kautta, mutta lähde ei arvioi tiettyjen automallien hintoja, toimitusaikoja tai ominaisuuksia. Tutkimus ei myöskään esitä johtopäätöksiä yksittäisten akkujen turvallisuudesta tai käyttöiästä. Sen näkökulma on työpaikoissa ja tuotannon muutoksessa.
Mitä tutkimus nostaa esiin?
- EU:n nykyisiin päästöstandardeihin perustuvassa skenaariossa autoteollisuuden kokonais työllisyys säilyisi vuonna 2035 lähellä vuoden 2025 tasoa.
- Sähköautojen valmistus vaatisi arvion mukaan noin 30 prosenttia vähemmän työpaikkoja ajoneuvoa kohti kuin polttomoottoriautojen valmistus.
- Akut, akkujen kierrätys ja latausinfrastruktuuri voisivat korvata osan polttomoottorituotannon työpaikkojen vähenemisestä.
- EU:n sähköautoihin liittyvän tuotannon vahvistaminen voisi nostaa työllisyyttä 10 prosenttia vuosina 2025–2035 tarkastellussa Policy Action -skenaariossa.
- Viiden vuoden lykkäys päästöstandardien toimeenpanoon liittyisi kuuden prosentin työllisyyden laskuun samalla ajanjaksolla.
Siirtymän ratkaiseva kysymys
ICCT:n analyysin perusteella sähköautoihin siirtymisen vaikutus työpaikkoihin ei määräydy vain siitä, kuinka nopeasti polttomoottoriautojen tuotanto vähenee. Ratkaisevaa on myös se, missä sähköautot, akut, kierrätysratkaisut ja latauslaitteet valmistetaan. EU:n näkökulmasta suurin työllisyyshyöty syntyisi, jos uusi tuotanto kasvaisi nykyisen autoteollisuuden rinnalle alueen omissa jäsenmaissa.
Raportin viesti on siksi kaksiosainen. Sähköautojen tuotanto voi vähentää työpaikkoja ajoneuvoa kohti, mutta koko alan työllisyys voi silti kasvaa uusien tuotantoketjujen ansiosta. Tämä edellyttää, että EU:n päästöstandardit säilyvät ja niitä täydentävät toimet auttavat eurooppalaista teollisuutta ottamaan osan kasvavista markkinoista.