Mercedes kehittää sähköautoihin akun tilasta riippumatonta 800 voltin sähköjärjestelmää

Mercedes kehittää sähköautoihin uutta Power Converter -arkkitehtuuria, jonka tavoitteena on pitää auton suurjännitesyöttö jatkuvasti 800 voltissa. Nykyisissä sähköautoissa järjestelmäjännite riippuu suoraan akkupaketin kennojen tilasta. Kun varaustila laskee tai yksittäiset kennot heikkenevät, myös akun tuottama jännite ja koko paketin suorituskyky voivat muuttua.

Uudessa ratkaisussa akku ja auton muu suurjännitejärjestelmä erotetaan toisistaan tehoelektroniikan avulla. Mercedesin suunnitelmassa jokaiselle kennolle tai kennoryhmälle on oma hajautettu mikromuunnin. Useat rinnakkain kytketyt Power Converter -yksiköt koordinoivat energiavirtoja ja pyrkivät estämään jännitteen vaihtelut.

Jännite ei seuraa varaustilaa

Perinteisessä sähköauton akussa kennot kytketään sarjaan, ja niiden yhteinen jännite muodostaa auton suurjännitejärjestelmän perustan. Akun purkautuessa jännite laskee käytön aikana. Myös ikääntyneet tai muita heikommat kennot voivat rajoittaa koko akkupaketin toimintaa, vaikka suurin osa kennoista olisi edelleen paremmassa kunnossa.

Mercedesin esittelemässä arkkitehtuurissa mikromuuntimet käsittelevät kennojen tuottamaa sähköä yksittäin tai pienissä ryhmissä. Ohjausjärjestelmä voi samalla keventää heikompien kennojen kuormitusta. Tavoitteena on, että auton vetoinvertteri saa käyttöönsä mahdollisimman tasaisen 800 voltin syötön riippumatta akun senhetkisestä varaustilasta.

Ratkaisun luvattu teho on lähdeaineiston mukaan enintään kolme kilowattia muunninyksikköä kohden. Lähde ei kerro, kuinka monta muunninta tiettyyn ajoneuvoon asennettaisiin tai milloin teknologia voisi tulla tuotantomalleihin. Kyse on siis Mercedesin kehittämästä ja julkistamasta arkkitehtuurista, ei vielä vahvistetusta kuluttaja-autojen ominaisuudesta.

Vähemmän erillisiä komponentteja

Power Converterien tehtävä ei rajoitu akun jännitteen tasaamiseen. Mercedesin mukaan samaan elektroniikkaan voidaan integroida vaihtovirta- ja tasavirtalataukseen sekä kaksisuuntaiseen lataukseen liittyviä toimintoja. Ratkaisu voisi näin yhdistää useita nykyisin erillisiä sähköjärjestelmän osia.

Yksi keskeinen muutos olisi auton erillisen sisäisen laturin eli OBC-laitteen poistaminen. Mikromuuntimet pystyisivät lähdeaineiston mukaan käsittelemään vaihtovirran ja tasavirran muunnoksia suoraan. Tämä voisi vähentää painoa, säästää tilaa ja alentaa valmistuskustannuksia, jos rakenne osoittautuu tuotannossa toimivaksi.

Vetoinvertterin kannalta tasainen 800 voltin syöttö merkitsee sitä, ettei sen tarvitsisi enää toimia yhtä laajalla vaihtelevan syöttöjännitteen alueella. Mercedes arvioi tämän parantavan invertterin tehokkuutta. Yhtenäinen syöttö voisi myös helpottaa samojen voimansiirron komponenttien käyttöä erilaisissa sähköisissä voimalinjoissa.

Lähdeaineisto ei kuitenkaan ilmoita, kuinka paljon toimintamatka, latausaika tai auton kulutus käytännössä paranisivat. Vakaa jännite ei yksin kerro, millaisia lataustehoja tietty automalli saavuttaisi. Mahdolliset hyödyt riippuisivat myös akusta, muusta tehoelektroniikasta ja auton latausjärjestelmästä.

Ohjelmisto saa suuremman roolin

Uusi rakenne voisi siirtää osan latausominaisuuksista laitteistosta ohjelmiston hallittavaksi. Mikromuuntimet tarjoavat jo valmistusvaiheessa fyysiset edellytykset kaksisuuntaiselle lataukselle ja suurimman mahdollisen lataustehon säätämiselle. Lähdeaineiston mukaan näitä toimintoja voitaisiin hallita ohjelmistolla ilman, että kaikki ominaisuudet määräytyisivät kiinteästi auton elektroniikasta.

Sähköautoilijalle kaksisuuntainen lataus tarkoittaa tässä yhteydessä mahdollisuutta käyttää auton akkua myös sähkövirran syöttämiseen takaisin ulospäin. Lähde ei tarkenna, olisiko kyse esimerkiksi kodin, sähköverkon tai jonkin muun laitteen syöttämisestä. Se ei myöskään kerro, missä Mercedes-malleissa toiminto olisi tarjolla tai millaisia ulkoisia laitteita siihen tarvittaisiin.

Ohjelmistopohjaisuus voi avata valmistajalle uusia tapoja ottaa ominaisuuksia käyttöön auton elinkaaren aikana. Lähde nostaa esiin mahdollisuuden maksullisiin verkon yli tehtäviin avauksiin. Tämä on kuitenkin lähdeaineiston arvio mahdollisesta liiketoimintamallista, ei ilmoitus tietystä tuotteesta, hinnasta tai palvelusta.

Akulle uusia mahdollisuuksia

Heikompien kennojen valikoiva kuormituksen keventäminen on yksi ratkaisun kiinnostavimmista kohdista. Jos järjestelmä pystyy hallitsemaan kennojen eroja tehokkaasti, yksittäisen heikomman kennon vaikutus koko akkupaketin toimintaan voi pienentyä. Lähdeaineisto ei kuitenkaan lupaa akulle pidempää käyttöikää eikä kerro, miten paljon kennokohtainen ohjaus vaikuttaisi kulumiseen.

Myös turvallisuudesta ei ole saatavilla tarkkoja tuloksia. Uusi arkkitehtuuri muuttaa suurjännitejärjestelmän rakennetta ja tuo akun yhteyteen aiempaa enemmän tehoelektroniikkaa. Mahdolliset turvallisuus- ja luotettavuusvaikutukset selviävät vasta, kun ratkaisusta on enemmän teknisiä tietoja ja käyttökokemuksia.

  • Toimintamatka: lähde ei ilmoita suoraa lisäystä toimintamatkaan.
  • Lataus: AC-, DC- ja kaksisuuntaisen latauksen toimintoja voitaisiin integroida samaan elektroniikkaan.
  • Järjestelmä: vetoinvertterille tavoitellaan tasaista 800 voltin syöttöä.
  • Rakenne: erillinen sisäinen laturi voisi jäädä pois, mikäli ratkaisu toteutuu suunnitellusti.
  • Kunnossapito: monimutkaisempi akkuun sijoitettu tekniikka voi herättää kysymyksiä korjaustarpeesta.

Hyötyjen rinnalla avoimia kysymyksiä

Mercedesin Power Converter -idea pyrkii ratkaisemaan yhden nykyisen akkuteknologian rajoituksista: auton suurjännite ei enää seuraisi yhtä suoraan akun varaustilaa tai heikoimpien kennojen kuntoa. Samalla samaan kokonaisuuteen voitaisiin yhdistää latauksen hallintaa ja kaksisuuntaisen latauksen valmiuksia. Sähköautoilijan kannalta kiinnostavimmat lupaukset liittyvät tasaisempaan sähköjärjestelmään, mahdollisesti kevyempään rakenteeseen ja ohjelmistolla hallittaviin toimintoihin.

Teknologialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Akun yhteyteen tuleva monimutkaisempi tehoelektroniikka voi vaikuttaa korjattavuuteen, eikä lähdeaineisto anna vielä tietoa komponenttien vaihdettavuudesta, hinnoista tai saatavuudesta. Lisäksi avoimeksi jää, milloin ratkaisu siirtyy kehitysvaiheesta tuotantoautoihin ja näkyvätkö suunnitellut hyödyt lopulta kuluttajan toimintamatkassa tai latausajassa.

Tietolähteet